Huomenna mennään Huomenna mennään Phi Phille...

Huomenna mennään Phi Phille, Phi Phille, Phi Phille. Huomenna mennään Phi Phille koko päiväksi. Lähdetään vaan vaan, uudestaan uudestaan, Phi Phitä katselemaan... vai miten se meni...

Niin se laulu taisi mennä... tai... no ainakin hieman muunneltuna :)

Meillä oli jo pidempään ajatuksena käydä Phi Phillä, koska se näyttäisi olevan miltei "pakollinen" käyntikohde kun täällä ollaan. Sinne retkiä myydään jokaisessa paikassa jossa myydään veneille päiväretkiä. Suurin osa retkistä on niin kutsuttuja SpeedBoat (Pikavene) snorklausretkiä (pintasukellus) eli sellaisia kuin se millä mentiin Koh Rokille ja Koh Ha:lle.

Speedboat

Me emme olleet niin kiinnostuneita snorklausretkestä vaan hankimme itsellemme lauttaliput petpail myyntitoimistosta, ja saimme liput heti seuraavan päivän lautalle. Meidät haettaisiin aamulla 07:30 - 07.35 hotellilta. 

Aamulla 07:30 olimme valmiina ja kävelimme jonkin verran hotelliltamme lähemmäksi noutopaikkaa. 07:35 ei taksia... 07:40 ei taksia... nyt alkoi jännittää, koska lautta lähtisi 08:00 ja laiturilla piti olla 10 minuuttia ennen lähtöä... 07:43 taksi ilmestyi ja kyydissä oli jo kaksi Ruotsalaista turistia, jotka olivat myös menossa Phi Phille, mutta heillä oli matkalaukut mukana, ja he jäisiviät sinne pariksi päiväksi ja jatkaisivat matkaa sieltä sitten eteenpäin. Taksi haki meidän jälkeen vielä kaksi pariskuntaa ja vihdoin pääsimme Saladanin satamaan ja siellä väkeä oli jo odottamassa lautalle pääsyä. 

Saladanin satama

Saavuimme satamaan 07:58, vielä tarvi käydä noutamassa leimat kuitteihin ja saimme rintaamme tarralappusen, jolla turisteista eroteltiin eri veneisiin menijät (tästä samasta laiturista lähti useamman firman veneet Phi Phille ja muille saarille). Nyt kun oli tarra rinnassa, menimme laiturille, josta veneen väki näytti minne piti mennä.

Lautassa oli hyvin jo väkeä paikalla ja mekin pääsimme istumaan 08:02. Vielä hetken odottelimme (08:11 ja sitten pääsimme lähtemään kohti Phi Phitä. Satamasta lähti samaan aikaan muitakin lauttoja, snorklaus speedboatteja ja isompi sukeltajien tukialus.

Sukeltajien tuki-alus

 Matka eteni noin 10 solmun nopeudella kohti Phi Phitä.

 

09:40 saavuimme Phi Phin satamaan, josta etenimme laiturilla (satojen muiden ihmisten kanssa hitaasti eteenpäin, kunnes vastaan tuli lauma taxiboat tarjoajia. 

Taxiboat kuskit myyvät veneretkiä lähisaarille (mm. Maya Bay joka on tullut kuuluisaksi The Beach elokuvasta).


Jatkoimme matkaa hieman edemmäs, koska rannan esimmäiset tarjoukset eivät ole halvimpia, vaan hieman satama-aluetta syvemmällä saman reissun saisi edullisemmin. 

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli satama-alueen reunassa oleva McDonalds hampurilaisravintola jossa käytimme WC palveluita hyväksemme (joka edellytti että ensin piti jonottaa myyntitiskelle ja ostaa jotain ja sitten jonotettin vessaan. (Ihmetytti että tässä Mc Donaldissa oli yksi wc käytettävissä, siis yksi. Sitä sitten käyttivät miehet ja naiset sekä ovella seisoi yrmynä yksi WC Poliisi (myyjä), joka päästi ihmisiä WC:hen yksi kerrallaan, kuittia vastaan. Söimme Vanilla Sundae jäätelöannoksen ja kävimme WC:ssä. 

Päästyämme pois McDonaldista, suunnittelimme mitä tehdä. Punnitsimme aikataulua ja mitä haluttaisiin nähdä, päätimme että tutkimme Phi Phin saarta lähemmin, eikä lähdetä veneilemään toisille saarille (saariretki olisi kestänyt noin 4 tuntia), joten aikataulu olisi jäänyt tiukoille, eikä olisi rantabulevardia kauemmaksi silloin ehditty. Kysyimme TaxiBoat olisiko mahdollista tehdä sellaisen ajellaan ympäriinsä eri saarien lähellä ja tehdään sellainen "miniretki", mutta se ei saanut kannatusta. Päättelimme että venekuskeille maksetaan siitä että ne kuljettavat turistit jonnekkin saarelle ja saavat siitä sitten provikkaa. Sitten jonkin ajan kuluttua sitten turistit tuodaan takaisin Phi Phin satamaan. Siinä kaikki, helppoa rahaa venetaksille ja selvää bisnestä. Ei turhaa bensanpolttoa.

Kävelimme Phi Phin rantaapitkin nenä pitkällä ja katselimme mitä kaikkea sieltä löytyy. Ranta oli hieno lukuisine pitkähäntä veneineen. 

Itse Phi Phi on kokonaan rakennettu 2004 Tsunamin jälkeen, kokonaan uusiksi, eli se on enemmänkin länsimaisen tyylinen ostos/basaari/kauppa helvetti, butiikkia butiikin vieressä, pienemmät olivat 2x3 m ja se täynnä huiveja, kenkiä ja turistikrääsää.

Tässä reittiä mitä kuljimme tuolla Phi Phillä.

Nälkähän siinä kävellessä tuli, kävimme syömässä tuntemattomaksi jäänessä ravintolassa, jossa näytimme listalta kohtaa 70. Jossa oli Rapuja nuudeleilla ja chili öljyllä. Juomaksi otimme jo tavaramerkiksi meille tulleet Lime Juicet ja pullon vettä. Sitten tadaa... saimme seuraavat annokset:

Rapuja nuudeleilla ja chiliöljyllä... eikun HETKINEN? tämähän on Mustekalaa nuudeleilla ja chiliöljyllä. Vaikutti siltä että tarjoilijan silmälaseissa on vikaa tai kokilla oli huono päivä - No, ihan sama, mutta ei kun lusikka ja haarukka käyttöön (oli nälkä). Hieman jännitti tuo chiliöljy, että onko se polttavan tulista vai tulivuoren laavan luokkaa. Onneksi ei, se oli polttavaa, mutta ei liikaa, vaikka otsalle hiki nousi kun tuota lapoin suuhuni. Niin, miltä se mustekala maistui, niin kuin minun mielestäni: Ota kumilenkki ja kastele se vaikka nesteessä ja yritä syödä sitä, ei maistu miltään oikeastaan, mutta on sitkeätä. Siinä se lyhykäisyydessään. Mustekalaa oli pieninä palasina, noin tuuman mittaisi pätkiä, nuudelit olivat samassa chili öljyssä, samoin kuin kaali ja muut vihreät, sekä pala Limeä. Kyllä tuolla nälkä lähti, mutta seuraavalla kerralla kyllä tilaan kanaa ennemin.

Maksoimme annoksemme syötyämme ja poistumme paikallisille enemmän tarkoitetulle "tori" alueelle joka oli ison kaarevan metallikaton alla. Sieltä löysimme munkkeja, no niitä jälkkäriksi tietysti!

"Tori"

Munkit ja Lime Shake

<<Munkki lätinää>> ei siis latinaa...

Munkit näyttivät hyvin samanlaisilta kuin suomalaiset vastineet, maku oli selvästi erillainen, näissä oli vähemmän sokeria ja maku oli yleisesti ottaen miedompi, ehkä enemmän pullamainen kuin munkkimainen. Pomada ja valkosuklaa näyttivät, mutta eivät maistuneet samalta mitä suomessa. Nämä Thai versiot olivat todella mietoja ja saman makuisia, vaikkakin eri värisiä. Lime Shake oli eri tekijästä johtuen hieman miedompi, tai sitten se johtui jäähileistä. Yleensä kun tilaamme Lime Juicea (eli mehua) joissa on isoja jääpaloja. Nyt jäähileet sulavat juoman joukkoon ja laimentavat sen nopeasti, koska lämpö tuossa oli varmasti yli 30 astetta ja aurinko paistoi "täysillä", koska ei löydetty sopivaa paikkaa missä olisi noita voitu syödä rauhassa. Tuo istumapaikkakin oli todella kuuma, se oli kivestä tehty penkki, "hanuri" meinasi palaa ja miltei grillin tuoksu leijui ilmassa kun tuossa istui :)

Hyvin ruokittuna menimme takaisin ranta bulevardille katselemaan maisemia (veneitä ja ihmisiä sekä kirkasta vettä)

Kuten alimmasta kuvasta voi nähdä, lautat ovat rinnakkain. Eli jos haluat päästä tuolle reunimmaiselle lautalle joudut kulkemaan kahden lautan läpi. Erikoinen ratkaisu, mutta koska laituria ei ole kolmelle yhtäaikaiselle lautalle, on tehtävä näin. 

Lautalta lähtiessämme meille selvästi sanottiin että laiturilla tavataan klo 15:00 siis 15:00 ja lähtö on 15:30 siis 15:30. Kävimme vielä pikaisesti McDonaldissa Vanilla Sundaella ja WC:ssä ja menimme laiturille 15:02. Sitten etsimme taas Lautan, joka menisi Saladaniin ja se löytyikin, meidän rintaamme liimattiin toinen tarra ja sillä meidät ohjattiin eri lautalle millä tultiin tänne. Pääsimme istumaan noin klo 15:15. Sitten odotettiin... odotettiin... syy odotuksen johtui siitä että toinen lautta, joka toi tähän lauttaa ihmisiä, oli myöhässä, tai niitä lauttoja taisi olla usemampikin. Kun olimme jo lähtöaikataulusta miltei 45 minuuttia myöhässä ja lähdemmin laiturista, kuului kaamea meteli. Sen aiheutti joku naispuolinen veneen henkilökunnasta ja sieltä tuli sarjatulena thain kieltä, ja se ei liene ollut ihan "hei voitko tulla jo alukseen silleen niin kuin juuri nyt..." vaan pariastetta VOIMAKKAAMMIN. Kyseessä taisi olla joku turisti joka jäi juttelemaan laiturille, eikä tajunnut että lautta lähtee nyt, ennen kuin huomasi sen lähtevän. No hänet poimittiin kyytiin ja päästiin lähtemään kohti Saladania.

Paluumatka Phi Philtä - Saladaniin

Paluumatka meni jopa hieman unettavasti, voimat oli annettu kävellessä ja reissu oli onnistunut.

Saladanin satama

Saladanin satamassa meidät tunnistettiin rinnassa olevan tarran mukaan ja pääsimme lavataksilla takaisin hotellille. Perillä olimme noin klo 17:30. Onnellisena mutta väsyneinä.