Kerrottakoon matkan vaiheista vielä sen verran, että melkein kunnialla päästiin perille alun kommelluksista huolimatta ja loppumatkan kommellukset eivät kaikki johtuneet meistä, vaan pikemminkin muista, pitkän matka-ajan aiheuttamasta väsymyksestä ja lentokumppaneista. Onnistuin saamaan vierelleni oululaisukon, joka oli käynyt Thaimaassa monesti ja pääsi nyt sitten purkamaan pätevyyttään noviisiin. Olisiko tuo tunnin ollut pisimmillään hiljaa, silloin kun minä teeskentelin nukkuvaa ja katsoin toisella silmällä James Bondia. Tomi, joka onnekkaasti oli buukannut itselleen ikkunapaikan säästyi matkakumppanimme huomionosoituksilta. Bangkokissa tiemme sitten erosivat, hän lähti suhaamaan taksilla Pattayalle ja me vaihdoimme Krabin koneeseen.
Päivän kuntoilut tuli suoritettua tuolla Bangkokin lentokentällä, sillä laskeuduimme kentän toiseen ääripäähän ja jatkolento lähti sieltä toisesta päästä. Lisäksi thaimaalaisten logiikka kylttien ja välimatkojen merkitsemisessä on kummallinen; 750m kylttejä oli ainakin kolme peräkkäin ja sitten yht'äkkiä matkaa onkin 500 metriä. No hyvin ehdittiin ja aikaakin jäi odotteluun enemmän ja vähemmmän, kunhan ensin löysimme tuonne lähtöportille.
Kommellukset alkoivat sitten tuolla Krabin terminaalissa, minne vaihtolentomme Bankokista päätyi. Kun olimme vaihtaneet konetta, olimme saaneet toiset keltaisia, toiset sinisiä tarroja rintapieleen. Keltatarraiset olivat kotimaan lentojen asiakkaita ja saivat mennä ja hakea laukkunsa normaalisti. Sen sijaan meiltä ulkomaaneläviltä tivattiin nimeä moneen kertaan ja näytettiin listaa. No, eihän minun nimeni sieltä tietenkään löytynyt - tällä kertaa sen kirjoitusasuksi oli muotoutunut Perkisuom, enkä minä heti kärkeen tajunnut etsiä mitään muuta kuiten oikeaa nimeä. Myös Suominen osoittautui thaimaalaisille liian vaikeaksi kirjoittaa, sillä meitä vastassa olleella taksilla oli kädessään lappu, jossa oli Tjäreborg, Ving. Koska muitakaan soveliaita uhreja ei ollut paikalla, niin mehän menimme kysymään. Kyllä se nimikin sieltä takapuolelta kylttiä löytyi ja jopa sinne päin oikein kirjoitettuna.
Parin tunnin taksimatkan aikana tuli koettua jonkinlainen mattinykäs von voyage siis deja vu, sen verran samanlaisilta maisemat näyttivät Salvador de Bahiaan nähden. Jos ei olisi nähnyt kylttejä, joissa oli vänkyröitä ja käppyröitä, niin ei olisi tiennyt kummassa oli.
Minä olen kotiympyröissä tottunut olemaan porukan väriasteikon tummasta päästä, mitä ihon sävyyn ja rusketuksen määrään tulee. Nyt mä tunsin itseni todella valkoiseksi näihin muihin verrattuna ja huomatkaa vertailuun käytettiin. "medelsvenssonia", joita täällä on todella paljon, ei thaimaalaista. Tästä voitte päätellä, että Tomi joka on muutenkin, erottuu joukosta kuin huutomerkki, hän näyttää aivan maitopurkista karanneelta (niin olenkin -Tomin kommentti :)).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei. Voit lisätä kommenttisi. Mutta muista!, että tätä blogia voi lukea kuka tahansa internettiläinen, joten henkilökohtaisten asioiden viljely ei ole suotavaa.
Koska viestien kirjoittaminen on vapaata, eikä tunnistautumista tarvita, allekirjoita viestisi vaikka "Terkuin Oma etunimesi"