Kone älä hyydy

Edu Kettusen biisi: Kone älä hyydy, sopi hyvin tämänpäiväiseen retkeen.

Ai miksikö? no siksi kun paikallinen tuk tuk (taxi) honda skootteri suorastaan pyysi armoa, kun vastaan tuli ylämäkiä. Syy armonpyyntöihin oli selvä: Tuktuk kuskimme Sitthichok Haiphrip ja 2 kpl Suomaista turistia (erityisesti ne kaksi isoa suomalaista turistia, kuski oli pienikokoinen).

Matka alkoi Saladanista, josta saimme TukTuk kyydin, Honda Scootteri toimi hyvin, tosin hieman ryskyi ja paukkui, kun kaasua väännettiin lisää, mutta kun olimme matkasta noin 3/4 osaa edetty alkoi varsinaiset ylä ja alamäet, tuntui että mitä pidemmälle mentiin, sitä kovempia oli ylämäet, olivat kyllä maisematkin kyllä hienoja.

Pääsimme hyvin perille Sang-Ga-U:hun, merimustalaisten asuttamaan paikkaan, vietimme siellä vain lyhyen aikaa, pääasiassa kuvaamalla. Saamamme tiedon mukaan he haluavat elää omassa rauhassa, erossa turismista, joten silloin ei ole kovin fiksua mennä toisten oville kolkuttamaan. Sang-Ga-U on Lantan saaren kaakkoiskulma, josta avautuvat upeat näköalat Lantan saariston muihin saariin.

Otimme muutaman kuvan ja hyppäsimme takaisin tuktukin kyytiin ja matkamme jatkui kohti Lanta Old Townia (Eli Koh Lantan Vanhaa kaupunkia).

Kun saavuimme sinne, siellä oli pitkä laituri merelle (hei, jotain käveltävää, tuu mukaan, Päivi meni jo!) ja... 

...merenrannassa oli puolenkilometrin mittainen kadunpätkä joka on western henkisesti rakennettu.

Koh Lanta Old Town

Old Town on symppis pieni osa Ko Lantaa, siistimmän ja ryhdikkäämmän näköinen kuin tämä "meidän" puoli, joka on rähjääntynyt ja kulunut.

Pois lähtiessämme kuskimme kysyi ajetaanko Temppelin kautta. Hänen englanninkielentaitonsa oli jopa minua huonompaa tai sitten mulla on vaikkua korvissa, koska ihmettelin mistä ihmeen temposta hän puhuu... sitten selvisi että temppelistä (temple) oli kyse. Kyseessä oli buddhalainen temppeli, vaikuttava pytinki, siksi en osannut ottaa siitä kuvia (en tiedä olisiko se ollut edes sopivaa...)

Paluu sujui hyvin, nyt vain väisteltiin monttuja tiessä. Täällä on neuvottu että veden täyttämän montun kannattaa väistää, koska se saattaa huonossa tapauksella olla syvä...
Pääsimme takaisin Saladaniin ja kuski toi meidän hotellille, jonka oletti olevan meidän (Lanta Pura Beach resortin pihaan). Kiitos vaan :)

Taksikyydin penkit puuduttivat takapuolemme, siksi mielellämme kävelimme hotellillemme (noin 3km).

Tässä lopussa kokoreitti kartalla.

Tuon pidemmälle ei saaren itäpuolta pääse. Valkoisen neliön kohdalle päättyy länsipuolen tie eli ympäriajomahdollisuutta ei ole.