Ensimmäisen vähemmän mielyttävän kokeilun jälkeen päätimme siirtää itsemme toiseen paikkaan hierottavaksi. Turha kai sanoakaan, että sunnuntaisen lenkin jälkeen jalat kaipasivat vähän "apua", jotta jaksaisivat taas seuraavat lenkit.
Seuraava testipaikka tuli valituksi kolmella kriteerillä. Ensiksi se oli rannalle mennessä hotelliamme lähinnä oleva hierontapaikka. Toiseksi sitä pyörittivät naiset. Tunnustan, feministi minussa yritti valita sinne Sang-Ga-U:n ja Old Townin reissullekin naispuolista TUKTUK-kuskia, mutta sillä kertaa keikan vei se, joka uskalsi tulla kartan kanssa kysymään, minne te oikein haluatte... Kolmantena kriteerinä toimi sitten Familymassagen oven yläpuolelle ripustettu Suomen lippu - sellainenhan ei voi olla missään päin maailmaa huono suositus, eihän?
Rannalle katsottuna paikka näytti tosi pieneltä, mutta se olikin yllättävän pitkä vaikka kapea. Sisältä löytyi ainakin kuusi hierontapöytää ja neljä lepotuolia. Olimme ilmeisesti liikkeellä juuri siestan loppuvaiheessa, koska liikkeeseen mennessämme siellä oli paikalla naispomo ja kaksi hierojaa. Saimme käsiimme menut, joista saattoi valita, mitä haluaa. Jalka- ja hartiahierontaa molemmille, kiitos. Meidät siis sijoitettiin vierekkääisiin lepotuoleihin sisäänkäynnin lähelle ja homma alkoi taas jalkapesulla.
Tällä kertaa oli vielä pakko pariinkin kertaan varmistaa, että ei sitten raspata, eihän? Hierojatar kyllä vilkuili hiukan empivin katsein korinsa raspeja ja jalkapohjiani, mutta sitten hän totesikin, että ne on ok, madam, ei tarvi raspata. Seuraava keskustelu käytiin jalassani olevasta rakkolaastarista, jota myös kielsin poistamasta. Kun nämä asiat saatiin selviksi ja hierojattarelle oli kerrottu, että olemme suomalaisia, asetuimme lähimpiin tuoleihin asiakasmagneeteiksi - me ollaan yleensä hyviä siinä, niin nytkin. Aikaisemmin tyhjään paikkaan houkuttautui kolme asiakasta meidän lisäksemme. Ilmeisesti hierojilla oli ollut tauko jossain, koska sitä mukaa, kun asiakkaita ilmaantui, ilmestyi myös rannalta vihreäpaitaisia hierojattaria kuin tyhjästä.
Tällä kertaa käsittely todellakin oli hierontaa, ja vaikka se sattuikin, niin tuntui se myös taivaalliselta. Kun hierojatar tuntui vähän ihmettelevän paksuja pohkeitani ja klomppisia lihaksiani, kerroin että kävelen paljon niin työssäni kuin muutenkin. Tämän seurauksena hänen naamalleen ilmestyi virne, joka kerta, kun hän löysi oikein tuntuvan paikan: " Too much walk madam...", rouva kävelee liikaa.
Hieronta käsitti tosiaan paitsi jalattomaksi hierotut koivet, myös niskan ja hartoiden hierontaa. Turha kai sanoa, että olo oli autuaallinen, ja hierontaa kaivatessani suuntaan askeleeni Familymassageen, varsinkin kun hieronnan jälkeen tarjottiin vielä elvyttävät vedetkin.
Suunnilleen puolessa välissä hierontaa vierekkäin työskentelevät hierojattaret huomasivat Tomin kengät, joista heillä riitti naurua, kun ne olivat heidän mielestään niin kovin isot. En viitsinyt alkaa selittää, että suomalaiselle isolle miehelle 45 on ihan normi kengännumero, ja että rakkaan isojalkani kaapista löytyy jopa 47 koon kanootteja. No joo, kyllä se 45 tietty näyttää isolta, jos oma jalka on 35 ja noiden kanoottien viereen on parkkeerattu mun 36 kokoiset kengät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei. Voit lisätä kommenttisi. Mutta muista!, että tätä blogia voi lukea kuka tahansa internettiläinen, joten henkilökohtaisten asioiden viljely ei ole suotavaa.
Koska viestien kirjoittaminen on vapaata, eikä tunnistautumista tarvita, allekirjoita viestisi vaikka "Terkuin Oma etunimesi"